Eteisremppa

Moikka!

Pakkanen koettelee vesijohtoja, autoja, eläimiä ja ihmisiä..

Tykkään kovasta pakkasesta, mutta en tykkää tunnottomista varpaista :) Ratsastustunnilla en tuntenut enää vartin päästä selkään noususta varpaitani tai pohkeitani. Pohkeet on melko oleellinen osa ratsastusta, mutta kyllä siitä tunnista selvittiin :). En onneksi ollut yksin tämän kylmän tunteen kanssa!

Tiiättekö sen äänen kun kävelet hevosen rinnalla ja hokit narskuu lumen pintaa ja nautit siitä täysillä, olet tyytyväinen hevosen ja sinun yhteistyöstä ja toivot ettei tämä loppuisi koskaan..

Viet hevosen karsinaan, riisut sen, hevosen syödessä harjailet sen ja tämä ihanuus kiittää nuohoomalla päätään sinuun.. ja päästelee rentouttavia puuskauksia.. Yksi elämän ihanuuksista! :)

Asiasta toiseen, aloitettiin maanantaina extemporee eteisremppa.

Vanha eteinen riso NIIN paljon silmää, että asialle oli pakko tehdä jotain, nopeesti!

Töistä suorilta maalikaupoille ja eikun maalaileen..

Maali oli just perfect tohon seinälle.. Meikäläisen pömppiskin päässy kuvaan :D

Lattia olisi tarkoitus tehdä viikonloppuna.

Valot oli tullut minun töissä ollessani..

Listotus ja muut pikkutyöt vielä tekemättä, mutta nehän jää aina kaikilla tekemättä pitkäksi aikaa, "ensi kesään".. Alla oleva kenkähylly lähtee uuteen kotiin kun löydän uuden tilalle..

Enemmän kun tyytyväinen olen eteisremppaan, vielä kun saadaan ne vaatekaapit tolle yhdelle seinälle ja se lattialämmitys! Meni hurjat 2 päivää tähänkin remppaan + tietty lattianlaitto..

Huomenna ansaittu vapaa päivä.. Tuntuu oikeesti, että mun elämässä ei oo tällä hetkellä muutakun töitä.. aina kun joku kysyy voiko tulla poikkeen, vastaan "oon töissä", lähetäänkö käym... "joo oon töissä"... Itseppähän olen ammattini valinnut ja vuorotyön.. Tekis mieli lähtee opiskeleen tai jotain..

Haluan jotain haastetta elämään, muutakin kun tuo oma mies..

Oon jo nähnyt kauhukuvia, joissa olen ihan ryppynen ja työskennellyt 35 vuotta hoitoalalla ja olen maailman paskin ohjaaja olemalla kettumainen opiskelijoille ja nuorille hoitajille ja päden joka asiaan ja revin lakanat vuoteista jos ne on saunapäivänä pedattu huonosti ja istun opiskelijan syliin kahvitauolla jos opiskelija ei tajua nostaa takapuoltaan ja pakotan opiskelijan juosta aina hälypuhelimen perässä, jotta itse saan valittaa samanikäiselle (n 60v.) hoitajatoverilleni kuinka kipeet mun suonikohjut on ja kuinka hullua on nykynuoriso..

Suattaapi olla, että olen joskus työskennellyt tällaisen kaavoihinkangistuneen hoitajan parina ja jäänyt siitä traumat :) Onneksi nykyisellä työpaikalla ei ole ihan tällasta!

Nyt meen saunaan miettiin maailmaa ->

-noora